MIKSI OLAVINLINNA RAKENNETTIIN?

Kesällä 1475 Säämingin Kyrönsalmen kalliosaarelle alettiin rakentaa uutta linnaa. Hanketta johti Viipurin linnan päällikkö Erik Akselinpoika Tott, joka tunsi itärajan alueen vaarat.
Ruotsin ja Novgorodin välinen raja oli määritelty Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Raja kulusta oli kuitenkin yhä erilaisia näkemyksiä. Savon erämaa oli laaja, asutus hajanaista ja valtakuntien välit kireät.


Uuden linnan tarkoituksena oli suojella Savon asukkaita, valvoa tärkeitä vesireittejä ja vahvistaa Ruotsin valtaa alueella. Sijainti oli puolustuksen kannalta erinomainen: voimakasvirtainen Kyrönsalmi ympäröi kalliosaarta, ja Saimaan vesireittejä pitkin pääsi eri puolille Savoa.
Rakentaminen oli myös rohkea poliittinen teko. Venäläiset pitivät linnaa tunkeutumisena alueelleen ja vaativat rakennustöiden lopettamista. Työt kuitenkin jatkuivat.


Näin alkoi Olavinlinnan historia – rajalinnan, jonka tehtävänä oli vartioida kahden valtakunnan välistä levotonta rajaseutua vuosisatojen ajan.
Seuraavassa osassa linna kohoaa Kyrönsalmeen.
**Ratkaisiko linnan sijainnin ennen kaikkea puolustettavuus, vesireitit vai halu vahvistaa valtakunnan rajoja?**
Lähde: Pohjolan-Pirhonen, *Olavinlinnan historialliset vaiheet*, s. 7–45.
#OHVsarja #OlavinlinnanHistoriallisetVaiheet #Olavinlinna #PyhänOlavinKilta #Historia #Savo
Karttaote (yli 150 vuotta myöhemmin):
Savo, Saimaa ja Olavinlinna
noin vuonna 1640


Trajan Beckerin nimiin luettu sotilasmaantieteellinen kartta
Kartta osoittaa, että Ruotsin itäosan puolustus hahmotettiin jo 1600-luvun alussa alueellisena järjestelmänä. Suomenlahti, Neva, Laatokka ja Saimaa eivät olleet esteitä vaan sotilaallisia kulkuväyliä. Olavinlinna oli tämän järjestelmän sisämaan keskus.
Ruotsin kansallisarkisto (Riksarkivet), SE/RA/81001/#/0003:00001: Suomen kartta Porvoon–Padasjoen–Savonlinnan linjan kaakkoispuolisesta alueesta, Laatokan seudusta ja Inkerinmaasta 1600-luvulta alkaen (Nyenin skannaukset toimitettu).
Digitaalinen kuva R0001511_00001.

https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/R0001511_00001#?xywh=-1228%2C-138%2C5421%2C2722

Samankaltaiset artikkelit

  • PYHÄ OLAVI JA LINNAN NIMI

    Olavinlinna tunnettiin vanhoissa asiakirjoissa Pyhän Olavin linnana. Kuka oli Olavi, jonka mukaan Savon rajalinna nimettiin? Olaf Haraldson oli Norjan kuningas, joka kuoli Stiklestadin taistelussa vuonna 1030. Hänet julistettiin pian pyhimykseksi, ja hänen kunnioituksensa levisi laajalle Pohjolan alueella. Pyhästä Olavista tuli kuninkuuden, kristinuskon ja sotilaallisen suojelun symboli.Pyhimyksen mukaan nimetyn linnan rakentaminen levottomalle itärajalle oli merkityksellinen valinta….

  • LINNA KOHOAA KYRÖNSALMEEN

    Olavinlinnan rakentaminen 1400-luvulla oli valtava urakka. Kiveä, kalkkia, puuta, rautaa ja elintarvikkeita oli kuljetettava Kyrönsalmen kalliosaarelle aikana, jolloin ei ollut nykyaikaisia koneita eikä valmiita tieyhteyksiä. Työ tehtiin suurelta osin ympäröivän maakunnan voimavaroilla. Savon talonpoikien oli toimitettava rakennusmateriaaleja, kuljetuspalveluja ja työtunteja. Linna tarjosi heille turvaa, mutta sen rakentamisesta ja ylläpidosta tuli myös raskas taakka.Rakennustyöhön tarvittiin taitavia…

  • UUSI JULKAISUSARJA ALKAA

    Miksi Olavinlinna rakennettiin Kyrönsalmeen? Ketkä asuivat ja työskentelivät linnassa? Mistä saatiin ruokaa, rautaa ja rakennusmateriaaleja – ja mitä linnan ylläpito maksoi Savon asukkaille? Pyhän Olavin Kilta aloittaa uuden julkaisusarjan, jossa tutustumme Olavinlinnan vaiheisiin keskiaikaisesta rajalinnasta kansalliseksi kulttuurimonumentiksi.Sarjan aikana tapaamme linnan perustajia, päälliköitä, sotilaita, rakentajia ja tavallisia savolaisia. Kerromme linnan perustamisesta, Gödik Fincken vaiheista, Sulkavan rautapajoista,…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *